maanantai 2. huhtikuuta 2018

Neuleita

Ostin viikko sitten Hanna Merosen uuden kirjan Pienenpieniä käsitöitä, joka on täynnä houkuttelevia ohjeita niin neulomiseen kuin virkkaamiseenkin huovuttamista unohtamatta. Minulla on ollut yksi minineuletyö jo varmaan pari vuotta keskeneräisenä ja nyt sain inspiraation tehdä sen vihdoin loppuun. Tämä ei ole siis Hannan kirjan ohjeella tehty, vaan osittain omasta päästä. Yritin ensin tehdä toisenlaista neulevaatetta, mutta en ymmärtänyt itse ylöskirjoittamaani ohjetta (Aino Joensuun kertoma ohje), joten purin työn ja aloitin tämän - mikä nimi tällä vaatteella sitten lieneekään. Se ei ole hihatin, koska hihat eivät ole pääosassa, vaan enemmän hartioiden lämmitin tai selänlämmitin tai jotain.
Malli on siis superyksinkertainen: neulotaan neliömäinen kappale (suorakaide tai neliö, miten vaaan, minä tein yksi oikein, yksi nurin -toistoa), taitetaan palanen kahtia ja ommellaan sivuista alhaalta alkaen kiinni siten, että työhön jää käsille aukot. Käsiaukkoihin virkataan haluttu määrä ketjusilmukkaketjuja (tein 5 kjs joka kaareen), samoin auki jääneeseen aloitus- ja lopetusreunaan. Kun vaate puetaan päälle, kaulus taitetaan sopivasti nuken päälle.
Virkkauskerroksia lisäämällä saisi hihoihin lisää pituutta, samoin kaulukseen ja helmaan. Ketjusilmukoiden lisäksi voisi käyttää pylväitä, mutta minä tein nyt tuolla tavalla, vain pari kierrosta ketjusilmukkakaaria.

Tässä vielä sama neule Alman päällä ja koska leveyttä on vähän enemmän nukella, vaate istuu eri tavalla:

Syy, miksi halusin tuon neuleen valmiiksi, löytyi Hannan kirjasta. Siinä oli kiva kaulaliinan ohje, joka oli "pakko" päästä toteuttamaan. En ole ikinä tehnyt mitään pudotettuja silmukoita muuten kuin vahingossa, joten ohje jäi kiehtomaan mieltäni ja toteutin sen Venne-langalla ja numero 1:n puikoilla. Tälläinen siitä tuli:
Silmukoiden pudottaminen oli kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Jostain muusta langasta se olisi ehkä ollut helpompaa, tästä ainakin minulla tulee sellaisia vajaita silmukoita välillä ja kun langan ohuenohuet säikeet sotkeentuu, niiden purkaminen ei ole ihan helppoa. Työllä ja vaivalla sain kuitenkin reikäraidat tehtyä ja ne antavat kivan pitsimäisen lookin.
Erkki pääsi mannekiiniksi huiville.



lauantai 31. maaliskuuta 2018

Keinuen

Erkki testaa: kyllä, hyvä on keinua uudessa PikkiSETin keinussa. Parturissa on vieläkin käymättä, vaikka monta viikkoa on ollut jo aikomus. Jospa tässä ennen vappua, kun ei ennen pääsiäistä. Tai viimeistään ennen juhannusta tai seuraavaa joulua tai jotain :)

Hyvää pääsiäistä!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Erkki reissussa

Kun olin lähdössä Nukkekotiyhdistyksen vuosikokousreissuun Lahteen jo edellisenä päivänä (yhdistin yökyläilyyn Heinolaan), sain viestin, jossa toivottiin Virva-Tuulialle kahviseuraa Miettisille Leivonmäkeen. Erkkihän se ilman muuta sai lähteä tapaamaan Virva-Tuuliaa, joka oli laittanut pöydän koreaksi ja oli niin somana uuden neuletakkinsa kanssa. Kiitos Liisa järjestelyistä!



Koiranäyttelypalkintoja, koosta päätellen ryhmä- tai BIS-pokaaleja.

Vaihtopisteen paketti, jonka otin mukaani. Omasta en tullut ottaneeksi kuvaa.

Tällainen sisältö löytyi paketista.

Ostokseni Leivonmäen kirpputorilta.
Lahdessa oli 3.3. Nukkekotiyhdistyksen vuosikokous, jonka yhteyteen Päijät-Hämeen nukkekotiharrastajat olivat järjestäneet pienet minimarkkinat. Erkki ja Virpi pääsivät vaateostoksille Takinkääntäjän puotiin ja sieltä löytyi kivat uudet vaatteet molemmille. Vielä kummankin pitäisi päästä kunnon kampaajalle, hiukset kaipaavat kovasti siistimistä.

Minimarkkinoilta tarttui mukaani vähän muutakin, kuinkas muutenkaan :)
Lehelmän Leealta ledivaloja ja tuotteita, Salmisen Tuijalta paperilokerikot (3D-printatut)

Mobile oli arpajaisvoitto Päijät-Hämeen pöydästä.
Nukkekotiyhdistyksellä on uusi myyntiartikkeli, PikkiSETin tekemä kahden istuttava keinutuoli. Tätä saa vain yhdistykseltä ja pienellä askartelulla saat kivan tuolin.
Tämä oli valmis malli yhdistyksen myyntipöydässä.
Osallistuin lauantaina myös Leea Lehelmän vetämään lamppupajaan, mutta siitä sitten vähän myöhemmin lisää.

tiistai 27. helmikuuta 2018

Herkkusuklaata

Helmikuun 2018 DollsHouse & Miniature Scene -lehdessä oli suklaarasian ohje, joka näytti niin kivalta, että piti ottaa pian toteutukseen. Viime viikon kerhossamme oli aiheena massailu ja minä tein "suklaapaloja" ja vähän muutakin. Minun tuotokset vaalean laatan päällä pellillä menossa uuniin:
Nuo pitkulaiset pötköt ovat massapuristimen testausta, millaista jälkeä eri reikälevyillä syntyy. Saa nähdä, mihin käyttöön noista on vai onko mihinkään.

Mutta suklaarasiaan. Lehdessä oli siis ohje suklaarasiaan ja herkkuihin. Rasia osoittautui ainakin minun suklaanameihin turhan suurelta, kun yhdeksän herkkua tuli yhteen laatikkoon. Päätin tänään kokeilla ihan oman laatikkomallin tekoa ja sehän onnistui kohtalaisesti. Laatikon pohja on 20 x 20 mm, laidat 5 mm ja kansi tulee suoraan päälle eikä ole irtonainen kuten tuo vaaleanpunainen, joka on tehty lehdessä olleen kaavan mukaan.
Lehden ohjeessa oli sydämen mallinen reikä etukannessa ja reikä päällystettiin sellofaanilla sisäpuolelta. Tein samalla tavalla myös omatekemiin laatikoihin, tosin reiän muoto pelkkä ympyrä (sama stanssi, jolla leikkelin silkkipaperit suklaanamujen ympärille).

Suklaaherkkujen koristelu ei ollut niin helppoa, kuin miltä se näyttää, kun on niin pienestä piperryksestä kyse. En takuulla kelpaisi mihinkään konditoriaan töihin! Koristeita kuitenkin tuli jokaiseen herkkupalaan akryylimaalilla tai mikrohelmillä. Kaksipuoleinen teippi oli tarpeen pitämään herkkuja paikallaan koristeltaessa.
Nyt on muutama suklaarasia odottamassa sopivaa juhlaa!



lauantai 24. helmikuuta 2018

Pientä askartelua


Viime viikonloppuna Asikaisen Leena postasi Facebookin Nukkekotiharrastajien ryhmään hienon oivalluksensa puutarhatuolista, jonka rakennusaineena on ruukkusalaatin ruukku. Muistin, että olen jemmannut johonkin pari ruukkua ja löysinkin kolme. Kahdesta tulee yksi tuoli, tänään sain tyhjäksi jälleen yhden ruukun, joten sain tehtyä toisen tuolin. Eikä mene montaa hetkeä tämän tuolin tekoon!


Istuimeksi leikkasin huovasta pari ympyrää ja niiden väliin kartongin (jota ei välttämättä tarvitse) ja näin on näppärä puutarhatuoli valmis!
Tässä kuvassa tuolien kaverina on pieni kivipöytä, jonka jalkana on ompelulangan tyhjä rulla. Kivi on jostakin luonnosta löydetty sopivan litteä ja pyöreähkö kivi, joten materiaalit eivät näihin kalusteisiin ole kalliita :)

Sitten alakerran vessaan. Sieltä puuttui wc-paperi ja vessaharja, peili seinältä ja pyyhkeet. Vessaharja oli näppärä tehdä askartelupunoksesta ja pumpulipuikon varresta. Askartelupunoksen ("piipunrassin") toiseen päähän vain liimaa muutaman millin matkalle ja liimattu osa varren sisään. Telineen pyöräytin kartongista.

Vessa sai seinälle peilin ja viereen telineen, johon voi ripustaa pyyhkeet ja ylähyllylle suihkussa tarvittavia pesuaineita.

Jotain tuo seinä vielä tarvitsee...

lauantai 17. helmikuuta 2018

Alakerran kylppäri

Alakerran eteinen ja vessa/kylppäri ovat jääneet viimeiseksi rakennettavaksi, kun en ole oikein saanut päätettyä, miten sen teen. Oikeassa elämässä tässä on vain vessa ja eteinen, sauna ja kylpyhuone oikeasti ovat kellarikerroksessa, jota tähän taloon ei tehdä (ainakaan näillä näkymin). Portaikon vieressä on oikeastikin komero, sen ja seinän välissä on sitten ovi kellarikerroksen portaisiin. Nyt ratkaisin tilanteen niin, että portaikon sijaan nurkkaan tulikin suihkukomero. Suihkukomerossa ei ole etuseinää, sen korvaa suihkuverho (leikattu muovipussista, korvataan paremmalla kunhan löydän sopivaa materiaalia).
Suihku on kätevästi tehty korvakuulokkeesta piuhoineen, grillitikusta ja parista helmestä. Lisäksi liimaa ja kromimaalia, se on siinä. Suihkukomero on päällystetty sisäpuolelta epämääräisen mallisia laattoja muistuttavalla paperilla, lattialla on keltaista laattakuvioista kiiltäväpintaista paperia. Sama keltainen laattakuvio on myös koko kylppärin lattiana. Eteisen ja vessan seinät on tapettia.
Portaikon viereinen komero oli vähän hankalan mallinen, joten päätin sulkea sen ovella, joka on vain leikkiovi, ei saranoitu. Materiaali on jotain viilua, jolle en tehnyt muuta kuin leikkasin sopivan kokoiseksi ja liimasin listat valkoiseksi maalatusta ohuesta puulistasta.


Käsienpesualtaan tein pahvipakkauksesta, jonka päällystin kivikuvioisella kontaktimuovilla (kuten yläkerran vastaavan kalusteen). Minulla oli tarkoitus laittaa muovinen allas (lääkepakkauksesta) kaapin sisäpuolelle, mutta unohdin sen, kun ryhdyin päällystämään kaappia. Päätin sitten laittaa altaan osittain kaapin päälle, osittain se on upotettu kaapin sisään. Hana on hamahelmiä ja alumiinilankaa sekä kromimaalia.

Kylppärissä pitäisi tietenkin olla kunnon seinä ja ovi, mutta tämä saa nyt olla näin. Rekvisiitasta puuttuu vielä peili seinältä ja pientä sälää vessapaperista alkaen. Pyykinpesukonekin pitää ehkä jossain vaiheessa tehdä. Wc-pytty on omituisen mallinen, sen haluan korvata myös jollain muulla mallilla, kunhan sellainen tulee vastaan. Tai sitten, jos joskus yritän tehdä sellaisen itse...



torstai 1. helmikuuta 2018

Sähkötöitä

Täällä Pohjois-Karjalassa on ollut vuodenvaihteessa paljon ongelmia sähköjen kanssa, koska tykkylumi on painanut puita ilmajohtojen päälle. Meillä ei ole ollut sähköongelmia reaalielämässä (koputetaanko puuta...) mutta ongelmia ilmeni nukkekodissa. Ensin meni kuistin valo pimeäksi. Jonkun ajan päästä, hieman ennen joulua, meni yhtäkkiä koko talo pimeäksi eli mikään sähkö ei toiminut. Otin yhteyttä Jorma Haviaan, joka talon on tehnyt ja sähköistänyt ja hän epäili heti, että vika on usb-liittimessä, jonka kautta sähkö taloon tulee. Sain ohjeen vaihtaa sokeripalaliitäntään eli poistaa usb-liittimen. Tein työtä käskettyä, mutta valot syttyivät vain yläkertaan.


Jorma epäili, että vastuksen puute on särkenyt osan ledeistä ja lähetti pari vastusta ja muutaman irtoledin. Ei auttanut, vastuksen lisäyksen jälkeen mikään valo ei toiminut ja kun vastuksen poisti, yläkerran valot toimivat. Diagnoosi: vastus oli väärän kokoinen, liian tehokas. Epäiltiin myös, että ledivalot ovat vioittuneet liiasta virrasta, joten päätimme, että vaihdan kaikkiin valaisimiin uudet ledit, jotka Jorma lähetti minulle.

Pääsin siis jälleen tekemään valaisimia ja pari uuttakin sain tehtyä, mutta toki korjasin monta entistä uuden ledin vaihdolla.
En sitten tullut kuvanneeksi muita valaisimia työvaiheessa, vain tuon dödöpallon, jonka kerhossa kuorrutin liima-vesiseokseen kastetulla langalla. Pääsin juottamaan johtoja kupariteippiin, kun piuhat piti saada kiinni sähköä johtavaan kupariin. En olisi varmasti ryhtynyt tähän hommaan ilman tätä "pakkoa", mutta tämä oli kyllä hyvä oppi mulle.


Lopulta tuli kuitenkin sellainen tenkkapoo, että mun oli pakko turvautua miehen työkaveriin, joka on sähkömies. Mulla loppui uskallus ja ymmärrys lähteä tutkimaan, missä kohti sähkö katkeaa eikä kulkeudu valaisimiin asti. Kävi ilmi, että yksi johto oli irti kytkentäpaneelista, mutta jotain muuta kummallista siellä oli myös. Mielestäni en ollut vaihtanut minkään johtojen paikkaa missään, mutta loppujen lopuksi kaikki valot saatiin toimimaan vasta, kun pari piuhaa oli vaihtanut paikkaa, vaikka talo oli toiminut niillä kytkennöillä monta kuukautta. En ymmärrä!

Koska valot oli aika himmeät vastuksen koosta johtuen, sähkömies ehdotti, että siinä voisi käyttää potentiometria vastuksen sijaan. Potentiometrin avulla voi säätää tehoa eli kirkkautta. Täytyy vain varoa, että ei laita liian paljon tehoa eli kirkkautta valoihin, sillä se syö ledit aika nopeasti.

Nämä sähköviritelmät jää onneksi sopivasti tekemäni "komeroseinän" taakse piiloon ja tarvittaessa voin säätää valaistuksen kirkkautta.

Yksi kuva dödöpallovalaisimesta käytössä:
Keittiö sai toisen kattovalaisimen. Ensin oli tarkoitus tehdä työvalo tiskipöydän taustaseinälle, mutta olin jo täyttänyt sen kaikenlaisella, niin siihen ei oikein enää mahtunut.



Pöydällä viime viikon ostoksiani: leipäjuustoa ja lakkoja. Nam! Toinen viime aikojen ostos löytyy keittiön ikkunalta eli perhosorkidea.

Doloresin alennusmyynnistä tilasin pari nukkea, jotka eivät varmaankaan ole talon asukkaita vaan tulivat vierailulle.