lauantai 28. huhtikuuta 2018

Uusi seinä

Minua rupesi häiritsemään, kun alakerran vessa avautui suoraan eteiseen, joten siihen oli pakko saada seinä. Minulla oli yksi Jorma Havian tekemä ylimääräinen ovi karmeineen, joten tuumasta toimeen. Tein seinän ihan irtomalliksi eli sen voi helposti nostaa paikoiltaan. Seinä on tehty pahvista, joka on tapetoitu Leenalta saamaltani tapetilla, kuten muutkin eteisen seinät. Kiitos Leena, että sain tätä tapettia lisää! Nyt eteiseen voi lisätä kenkätelinepenkin ja seinille vielä jotain.

Nukkekotiyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä oli Lahdessa työpaja, jossa Leea Lehelmä opetti pöytälamppujen teon. Minulla lamput jäivät silloin vähän keskeneräisiksi ja joku aika sitten sain tehtyä maalaukset loppuun ja yhden ylimääräisen lampun ilman helmikoristelua. Lähtökohtana on ledikorvikset, joihin on lisätty korunosia ja helmiä koristeeksi. "Varjostimen" reiät on värjätty kynsilakalla nurjalta puolelta. Ilman helmiä olevan varjostimen tein toisella tavalla eli täytin reiät liimalla ja maalasin ne liiman kuivuttua akryyliväreillä. Ihan kivoja pieniä pöytävalaisimia!


Huhtikuu vetelee viimeisiään ja ensi viikolla on vappu. Ei uskoisi, kun ulos katsoo, sillä lunta on vielä vähintäänkin riittävästi. Jospa se sulaisi ennen juhannusta.
Erkki on käynyt vihdoin parturissa ja näyttää vähän siistimmältä. Kampauksen malli on tosin aika kökkö, kampaaja ei ollut selvästikään ammattilainen, mutta näillä mennään. Erkki kävi ilmapallokaupoilla ja lienee menossa jonnekin, kun on kaksi tuulihyrrää (tein viime kerralla kerhossa) ja kaksi vappuviuhkaakin. Tässä kuitenkin istahti terassin keinutuoliin hetkeksi poseeraamaan.
Hauskaa vappua!

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Neuleita

Ostin viikko sitten Hanna Merosen uuden kirjan Pienenpieniä käsitöitä, joka on täynnä houkuttelevia ohjeita niin neulomiseen kuin virkkaamiseenkin huovuttamista unohtamatta. Minulla on ollut yksi minineuletyö jo varmaan pari vuotta keskeneräisenä ja nyt sain inspiraation tehdä sen vihdoin loppuun. Tämä ei ole siis Hannan kirjan ohjeella tehty, vaan osittain omasta päästä. Yritin ensin tehdä toisenlaista neulevaatetta, mutta en ymmärtänyt itse ylöskirjoittamaani ohjetta (Aino Joensuun kertoma ohje), joten purin työn ja aloitin tämän - mikä nimi tällä vaatteella sitten lieneekään. Se ei ole hihatin, koska hihat eivät ole pääosassa, vaan enemmän hartioiden lämmitin tai selänlämmitin tai jotain.
Malli on siis superyksinkertainen: neulotaan neliömäinen kappale (suorakaide tai neliö, miten vaaan, minä tein yksi oikein, yksi nurin -toistoa), taitetaan palanen kahtia ja ommellaan sivuista alhaalta alkaen kiinni siten, että työhön jää käsille aukot. Käsiaukkoihin virkataan haluttu määrä ketjusilmukkaketjuja (tein 5 kjs joka kaareen), samoin auki jääneeseen aloitus- ja lopetusreunaan. Kun vaate puetaan päälle, kaulus taitetaan sopivasti nuken päälle.
Virkkauskerroksia lisäämällä saisi hihoihin lisää pituutta, samoin kaulukseen ja helmaan. Ketjusilmukoiden lisäksi voisi käyttää pylväitä, mutta minä tein nyt tuolla tavalla, vain pari kierrosta ketjusilmukkakaaria.

Tässä vielä sama neule Alman päällä ja koska leveyttä on vähän enemmän nukella, vaate istuu eri tavalla:

Syy, miksi halusin tuon neuleen valmiiksi, löytyi Hannan kirjasta. Siinä oli kiva kaulaliinan ohje, joka oli "pakko" päästä toteuttamaan. En ole ikinä tehnyt mitään pudotettuja silmukoita muuten kuin vahingossa, joten ohje jäi kiehtomaan mieltäni ja toteutin sen Venne-langalla ja numero 1:n puikoilla. Tälläinen siitä tuli:
Silmukoiden pudottaminen oli kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Jostain muusta langasta se olisi ehkä ollut helpompaa, tästä ainakin minulla tulee sellaisia vajaita silmukoita välillä ja kun langan ohuenohuet säikeet sotkeentuu, niiden purkaminen ei ole ihan helppoa. Työllä ja vaivalla sain kuitenkin reikäraidat tehtyä ja ne antavat kivan pitsimäisen lookin.
Erkki pääsi mannekiiniksi huiville.